Nuket ovat aina 1800 luvulle saakka olleet tavallan aikuisnukkeja, joilla oli pieni posliinipää ja suhteettoman kookas vartalo.  Näillä nukeilla saattoi olla hyvin runsas garderoobi kaikkine tarvikkeineen.

Kunnes 1800 luvun puolivälissä jotkut keksivät, että nukella pitää olla lapsen kasvot!   Tämä tyyppi löi itsensä pysyvästi läpi sekä Ranskassa että Saksassa, jotka ovat merkittävimmät nukkejen tuottajamaat. 

Vauvanukke tuli jäädäkseen, ja antiikkinukeilla tulee olla lapsen kasvot, vaikka, ikävä kyllä, "muotinukkeihin" on palattu jälleen ja lapset himoitsevat Barbeja ja niiden runsaita garderoobeja tarvikkeineen.

  

Erään muuton yhteydessä tyhjennetystä talosta (Janakkalassa) löytyi kakluuniin nojaamassa vanha nukke, jonka taustasta ei ole mitään tietoa.  Nukella oli vaatteita monta kerrosta päällekkäin.  Kun ne riisui pois, alta löytyi tällainen runko:

      

Nukke on jonkinlaista massaa, lasisilmät, hiukset jotain silkkilankaa kierretty kahdelle sykerölle pään päälle.  Suussa hampaat, joten muistuttaa vanhaa J Steineria.

     

Mielestäni venäläisen kansannaisen asu.  Erittäin huolellista työtä. Täyspitkä aluspaita, Jonkinlainen välihame samaa kangasta kuin essumekko. Ja päällyshame.

Löysin vielä tämän pahoin haalistuneen essumekon.   Kaikki nämä vaatteet ovat antiikkinuken vaatteiden "sääntöjä" noudattaen tehty.  Hameissa nyörikiinnitys.  Essumekossa liikuttava pieni nappi ja nappilenkki niskassa!

Tässä "Dievotshka" nyt vaatteet päällä.  Päähinettä yritin väsätä, mutten onnistunut oikein helmikiinnityksessä.

Kämmer & Reinhardt * Simon / Halbig  fuusion  nukke nro 121, joka tunnetaan myös nimellä Ruth.

Koska Ruthilla on nivel-dysplasia, hänen vakiopaikkansa on istumassa tuolilla. Tässä yhdessä russeli-Pullan kanssa.

******************************************************************** 

Kämmer & Reinhardtin nukke "Mein Liebling" valittiin aikoinaan maailman kauneimmaksi nukeksi.  Alkuperäinen nukke esiteltiin Benita Suomen TV-ohjelmassa "Nukketohtori".  Alkuperäinen (mikä on alkuperäinen???) nukke on nykyään äärimmäisen arvokas.  Nukkeja on kahta eri tyyppiä, toisella tyypillä on avoin suu ja flirtti silmät. KUVA  POISTETAAN, KUN ON KATSOTTU!
Mein Liebling Reproduction closed mouth, socket head (circumference 11 inches), using a mould from Wanke. Reproduced as a German child doll. Dressed in a blue patterned lawn dress and embroidered apron; socks knitted in cotton, with black leather shoes and cotton underwear. See below for further construction details. Original doll by Kämmer and Reinhardt who made dolls in Walterhausen from 1886-1933, and marketed KR117 under the name of "Mein Liebling". She is one of the best known K*R's and was patented in 1902, pre-dating Kämmer and Reinhardt's first introduction of bisque character dolls in 1909, which started a trend of creating more realistic dolls. [Antique Dolls of China and Bisque Marjorie Fainges Page 105.] With her serene face the KR117 was one of the most popular types of doll ever made and was produced over a very long period of time. She was made and developed into different types and even produced in celluloid later in life (KR717). The follow-on model, KR117n (n for "neue" or new) had an open mouth with teeth and "flirty" eyes meaning they not only sleep but also move from side to side. There seem to be two different types of Mein Liebling - this type is my preference, with a slightly narrower face and sharper features. Most of the moulds available are a doll with a flatter rounder face. I made this head shortly before I took a few years break from doll making, and I decided in the summer before I resumed classes that I would finish her (body, dress, wig, shoes). The dress fabric is made of Liberty Tana Lawn in a blue pattern; it's a very simple gathered waist design with puffed long sleeves gathered at the wrist. There is lace trim only at the wrists. Over this is a fine cotton apron made of vintage fabric with a dot pattern woven in; I invented the design of the apron, copying a picture, and embroidered some flowers (toning with the dress) in satin stitch at the waist. The underwear is in a heavy cream cotton, with 3 tucks horizontally around the skirt; there is no lace on the underwear. Most of the sewing was done by hand for this doll. The socks are hand knitted in Coats Crochet cotton No. 20 using a pattern leaflet by Joan Nerini, and the shoes are a simple slipper-style in black gloving leather. Sadly the wig lets this doll down. I had forgotten about all the problems inherent in making wigs with processed rope mohair; basically it is very hard to make a straight wig style using it - all over curly and then don't ever touch it again is more the thing. The straight part has instantly matted together in an unappealing lump and her curled ringlets are gradually becoming like rats tails (poor thing) - but she smiles serenely on. One day I shall make her a replacement wefted wig using the wig loom, (from the Gildebrief online shop), perhaps even making the wefts using strands of mohair from her current wig. Other reference materials for this doll are easy to find.

Molemmat firmat hyvin tärkeitä ja tuttuja suomalaisille!  Nukethan pääasiallisesti tulivat Saksasta ennen sotia.Martta-Nukketeollisuus "Nukkela" (1908 - 1974) valmisti Martta nukkeja. Päät tulivat Saksasta. Nukkejen materiaali oli kehitysvaiheessa, koska posliini tuli liian kalliiksi.  Sonneberg kehitti materiaalin, jonka seos oli suuri liikesalaisuus. Siitä kehittyi papmache´, joka ennen muovin tuloa on ollut yleisesti käytetty materiaali. 

Oma Pipsa nukkeni 40-luvulta.

*********************************

Kuva: "pekkalh"

Sonnebergin nukke, papmasch. sellaisena kuin hän taloon tuli.

Ei mitään väkivaltaa, pelkkä hiusten pesu ja paplarit riittivät.

"Puppen Emma" tänään!

*****************************************

Schildkrötit, joita minä muistan, olivat guttaperkkaa.  Se on luonnontuote, jota nykyäänkin käytetään joissain hammaslääkäreiden jutuissa.  Schildkröt otti käyttöön selluloidin, joka on kemiallinen tuote.  Niiden ero hinnan lisäksi on se, että pudotessaan selluloidi halkeaa, jolloin sen mahdollisesti pystyy korjaamaan, guttaperkka menee lyttyyn, eikä sitä voi korjata!  Kokemusta on!

 

Heti sodan jälkeen ostamani nukke on guttaperkkaa.

Tyypillinen Schildkröt vauva, myöhemmin ostettu, selluloidia.

Tämän nuken identtinen sisar oli Benita Suomen liikkeessä hyllyllä. Se ei ollut myytävänä.  Hän kertoi, että se on alkuperäinen ja guttaperkkaa ja sen mukaan on myöhemmin tehty massanukkeja. -Olen sen massanukenkin nähnyt ja se on ollut suuri himotuksen aihe, joten ostin heti tämän, kun se oli Huutonetissä. Tämä on selluloidia ja vartalo on rikki monesta kohtaa.

Iso Ursel-nukke!  Sota-ajan lapsen unelmien täyttymys!! Oma nukkeni ja täysin ehjä!  Siniset lasisilmät ja irtoripset.

******************************************************************